Messarista humpsahtaa!

Vuoden 2015 Messari on nyt hipsuteltu läpi, ja aivan ällistyttävin tuloksin lopulta sieltä selvittiinkin: Leo vetäisi kotiin molempien päivien tittelit, muutamat sertit ja muutamat cacibit, ensin päivän parhaana uroksena ja lopulta Voittajassa jopa ihan koko rodunkin parhaana! Ja aivan mielettömän hienot käytöksetkin vielä päälle! Odotukset eivät olleet korkealla kun näyttelyyn pojat ilmoitin (tai edes näyttelypäivien aamunakaan), joten sitäkin suuremmalla ihmettelyllä nyt ollaan. Leo-Elmeri Emmentaali on nyt, vielä alle kahden vuoden iässä, neljällä eri tittelillä paiskattuna, ja yhdestä ainokaisesta sertistä kiinni kahden maan valiokin. Elmu täyttää vasta tulevalla viikolla kaksi vuotta, joten varsin upeasti on mennyt näinkin nuorella koiralla. Messarissa oli mukana myös veteraani-Kaapo, joka sai hyvät ja odotetun todenmukaiset erinomaisuuteen pompsahtaneet arvostelut sekin. Molempien sanalliset arvostelut löytyvät poikien omilta sivuilta.

 

Leo on Helsingin Voittaja 2015

Upouusi HeW-15 ja W-15.

Lauantaina Messarissa käytiin myös osallistumassa Suomen Portugalinpodengot ry:n ständipönötykseen, Vinttiliiton ständille keskelle messarin rotutoria. Mukana oli Kaapo, Leo, Leon sisko Nekku ja muutama pieni sileäkin rotukaveri. Ihmisiä rotutorin alueella oli aivan julmetusti, ja hieman etukäteen mietitytti miten nuoret tyypit jaksaisivat edustaa ja näyttää parastaan. Ja mitä vain! Leo meni tarjoamaan otsaansa jokaiselle joka paijauskättään tarjosi, pusutteli innokkaimpia vastaantulijoita ja lopulta kävi myös koko pyllyllään istumaan täysin tuntemattomankin ihmisen syliin, tässä mä nyt oon sun kaverina ja sä mun. Väliajat Leo loikoili pitkin pituuttaan siellä sun täällä tähtimuodostelmassa X, eipä kyllä vilinät tai hulinatkaan keskarinpoikasta hermostuttanut.. Sietää olla ylpeä toisista, kyllä se podengokin osaa hienosti suoriutua mahdottomistakin tehtävistä!

Leo ottaa iisisti rotutorilla.

Leo ottaa iisisti rotutorilla.

Meillä ei todellakaan olla mitään näyttelyhirmuja, eikä me myöskään oikeastaan koskaan käydä kaikissa mahdollisissa eteen tupsahtavissa näyttelyissä, tai ainakin näin olen itselleni uskotellut. Nyt vuodenvaihteen jälkeen tehdään tähän kuitenkin pieni poikkeus ja kokeillaan vähän kepillä jäätä (jos sitä jäätä koskaan tälle talvelle edes tuleekaan :D ). Tarkoituksena olisi nostaa vähän vauhtia sekä Leon viimeisen sertinmetsästyksen osalta, että Felixin ihkaensimmäisten pentunäyttelyidenkin parissa rallatessa. Maaliskuussa lähdetään myös käymään Riikassa Väinön ja Leon kanssa, silloin onkin taas vähän normaalia erikoisemmatkin jutut mielessä. Kivaa tästä vielä tulee, vaikkei itse sitä ensisilmäyksellä koskaan oikein uskoisikaan – ja jos pojilta kysytään, niin kaverien kanssa reissaaminen ja touhuaminen on aina hauskaa, ihan sama onko kyseessä viralliset reissut, hännänheilutus ihmisvilinässä vai pelkkä pyllypaini keskellä metsää. Jes!

 

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.